maanantai 8. joulukuuta 2014

Yhdeksäs joulukuuta

Yhdeksännen päivän luukusta löytyy Tilda-kankaasta ommeltu neulatyyny. Minä ja siskoni olemme molemmat tehneet joskus alaluokilla askarteluhuovasta kukkaneulatyynyt, jotka ovat tässä yli kynmenen vuoden jälkeen parhaat päivänsä nähneitä. Itselleni tein pari vuotta sitten aivan ihanan kahvikuppineulatyynyt ja nyt vihdoinkin tuli aika päivittää siskonkin neulatyyny hieman tuoreempaan!


Kahdeksas joulukuuta

Tämä luukku juontaa juurensa eräästä minun omasta kaulakorustani; hopeisessa ketjussa riippuvasta kirkkaasta kivestä. Siskoni on ihastellut koruani jo pitkään ja halusin yhdestä luukusta löytyvän vastaavanlaisen kaulakorun. Metsästin kahdesta kaupungista kissojen ja koirien kanssa samanlaista korua.. Lopulta löysin H&M:ltä saman tyylisen riipuksen kultaisella ketjulla. Pinterestistä löysin aivan ylisuloisen idean pakata kaulakoru, joka oli sitten pakko toteuttaa.


Pakattuani korun pähkinän sisään, laitoin reunoille muutaman tipan erikeeperiä ja sievällä satiininauhalla kiinni.


 Yllättävän haasteellista oli saada pähkinä halkaistua tasaisesti 'uraa' myöten kahtia
 Onneksi oli muutama ylimääräinen harjoituspähkinä! Lisähifistelynä koristelin pähkinän toisen puoliskon kimalteella ja toiseen laitoin korun alle leikatun palan vanutyynystä.
 

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Seitsemäs joulukuuta

Mausteita, jotka tuoksullaan saavat milloin tahansa joulumuistot palaamaan mieleen ovat kaneli, neilikka ja tähtianis. Seitsemännen päivän luukusta löytyy sievä reikiä täynnä oleva peltipurkki, jonka sisällä olevat joulumausteet tuoksuvat.


Hanki maassa, kuura puussa.
Taivas hohtaa illan suussa.
Päällä tähti tuikkivainen,
alla oksa huojuvainen.
-Immi Hellen




lauantai 6. joulukuuta 2014

Kuudes joulukuuta

Tämä vuosi taitaa olla jo neljäs, kun pyrin tekemään lähestulkoon kaikki lahjat itse. Aiempina vuosina olen tehnyt mm. kauratyynyjä hartioita lämmittämään, kynttilöitä, sytykeruusuja ja patalappuja. Tänä vuonna päätin tehdä jotain virkkaamalla ja päädyin ekologisiin tiskirätteihin. 



Kuudennesta luukusta löytyi siis pesukoneessa pestävä ekologinen bambulangasta virkattu tiskirätti joka kaiken lisäksi on melko nättikin.

Arjen pikku tähtiä,
jos antaa pitkin vuotta,
ei joulutaivaan kirkkain tähti
loista silloin suotta.

perjantai 5. joulukuuta 2014

Viides joulukuuta

Viidennestä luukusta löytyi litteästä puuvillanyöristä punotut servettirenkaat. Servettirenkaissa on punottu kelttiläinen sydän. 

Hauskan näköinen Iittalan Kastehelmi-servetin ympärillä.


On joulussa tuoksua, lämpöä, taikaa.
On joulussa hitunen mennyttä aikaa.

torstai 4. joulukuuta 2014

Neljäs joulukuuta

Tänä vuonna tein kaikki joulukortit kerrankin ajoissa ja neljännen päivän luukku on joulukortti. Tänä vuomna tein simppelit kortit, hetken jopa harkitsin valmiiden korttien ostamista mutta en ole yhtenäkään vuonna lähettänyt kaupan kortteja niin pakkohan se oli väkertää itse...



Se, joka tähtiä katselee, 
sitä enkeli suojelee.
Joka taivaita tähyää,
sitä enkeli ymmärtää.
Joka tuulelta kyselee,
sille enkeli hymyilee. 

Piirakkasukat ja pöllölapaset

Tämä postaus on jäänyt jostain syystä roikkumaan muutamaksi kuukadeksi luonnoksiin.. Olen aiemmin tehnyt aikuisille piirakkasukkia Novitan sukkalehden ohjeella. Kummitytön sukkiin sukkamallia miettiessäni piirakkasukat houkuttelivat. Lankana minulla oli Maija-lanka, jota löysin Prismasta. Pyörittelin lukuja ja mallikuviota ruutupaperilla hyvän tovin, tein mallitilkun ja laskin neuletiheyden ja Novitan sivuilta löytyvän sukkaohjetaulukon avulla sain silmukkamäärät selville.



Kavereiksi pikkuisille piirakkasukille tekaisin pöllölapaset, joista tulikin melko suloiset. Lapaset tein peukalokiilalla, jolla niistä tuli 1,5-vuotiaan pieniin käsiin hyvin istuvat ja käsissä pysyvät.


Vielä tarkempaa kuvaa pöllöistä. Pöllöt tein netistä löytämieni palmikkopöllöjen kuvien avulla ja sainkin ensi yrittämällä ihan sopusuhtaiset pöllöt aikaiseksi. Silmät ompelin pienistä puuhelmistä vielä.




keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Toinen ja kolmas joulukuuta

Toinen ja kolmas luukku liittyivät toisiinsa. Niistä löytyivät jouluiseksi tuunattu tulitikkuaski ja kynttilä.




Kynttilät taas valon tuovat
joulunajan hämärään.
Pakkastaivaan kirkkaat tähdet,
yöhön antaa loistettaan.



maanantai 1. joulukuuta 2014

Ensimmäinen joulukuuta

Tämä taitaa olla kuudes vuosi, kun siskoni kanssa teemme toisillemme joulukalenterit. Tänä vuonna kalenterin tekeminen meinasi jäädä minulla viime hetkeen, mutta nyt on jo yli puolet luukuista valmiina. Luukuista löytyy pääasiassa itse tehtyjä juttuja. Koitan joka päivä saada ulos päivän luukusta postauksen. Tämän vuoden kalenteri on yksinkertaisen kaunis; pakkauspaperia ja punavalkoista narua.


Joistain luukuista löytyy lisäksi piparminttukarkkitanko.


Ensimmäisestä luukusta löytyi ommeltu kruunuheijastin pimeään valaisemaan. :)


Sydämet sykkivät rakkauden kieltä,
koti on tulvillaan jouluista mieltä.
Lumi maan sulkee luoden taikaa,
aatos jo kulkee, kohti joulun aikaa.






torstai 21. elokuuta 2014

Viirinauha

Kummitytön leikkimökkiin tehdään pientä pintaremonttia ja kummitytön äiti kyseli olisiko minulla jotain sisustusideoita, kun vietän Pinterestissä hetken jos toisenkin joka päivä. Viirinauhat ovat aivan ihania ja vielä ompelen joihinkin omiin puutarhajuhliini (kunhan ensin hankin sen oman puutarhan.. ;) ) piiiitkän viirinauhan joka kulkisi puusta toiseen.. Päätin siis leikkimökkiin tehdä viirinauhan, mutta leikkimökin verhojen puuttuessa päädyttiin viirinauhoihin, jotka pääsevät toimittamaan verhojen virkaa.


Viirien Tilda-kankaat löytyivät omista kangasvarastoistani ja jollain hassulla tavalla kaksi täysin erilaista väriä ja kuosia/kuviota sopivat keskenään ainakin omasta mielestäni aika kivasti yhteen. Mietin vinonauhan väriä pitkään, päätyen lopulta ihan vain tylsästi valkoiseen. Viirit ompelin vinonauhaan aivan vieriviereen, koska ikkunoiden leveys oli vain noin puolisen metriä. Jos tekisin pitkän viirinauhan, uskon että kokonaisuutena näyttäisi paremmalta jos viirien välissä olisi tällöin jonkin verran "tyhjää".


Melkein silmiä särkee katsoa kuvia, kun vinonauhan ompelun jälkeen en päässyt viirejä silittämään (ehkä vihdoin 7kk muutosta olisi aika vaan ostaa se höyrysilityslauta, vaikkei niiden valmiiden päällisten kuosit minua miellytäkkään.....). Normaalisti ommellessani olen neuroottinen silittämisen suhteen ja silitän työn jokaisen työvaiheen jälkeen siistin lopputuloksen aikaansaamiseksi.


Viirit olivat mieluiset ja kunhan leikkimökin sisäseinät saavat väriä pintaansa, pääsevät viirinauhaverhot omille paikoilleen! 







sunnuntai 3. elokuuta 2014

Origamimobile

Tein kummitytölle joululahjaksi (vasta pari viikkoa sitten sain aikaiseksi napata pari kuvaa mobilesta kattoon ripustettuna) suloisen origamimobilen. Idean mobileen löysin Pinterestistä ja toteutus onnistui kerrankin erinomaisesti ja oli saajalleen mieluinen!


Kaikki linnut ovat keskenään erikokoisia ja erilaisia. Lintujen väreiksi valitsin mahdollisimman kirkkaita värejä, jotka kiinostavat pientä lasta. Linnut roikkuvat oksista siimalla, kuten myös itse oksa katosta.






PROJEKTI pinnatuolien kunnostus

Muutettuani kotoa 16-vuotiaana aloin pikkuhiljaa keräillä eriparituoleja omaan kotiin. Alun perin suunnitelmissani oli maalata jokainen tuoli eri värillä, mutta mitä kauemmin ajatusta pyörittelin päässä halusin kaikista valkoiset. En suostunut maksamaan paljoa tuoleista, vaan ajattelin että ostelen tuoleja sitä mukaa kun niitä kohtuuhintaisesti tulee vastaan. 


Yllä on lähtötilanne.  Punaisissa tuoleissa oli muistakseni viisi maalikerrosta; oli mustaa, vihreää, lisää mustaa ja kahta eri punaisen sävyä. Punaiset tuolit olivat myös kaikkein huonoimmassa kunnossa, eikä niitä voinut ottaa käyttöön ennen kunnostamista. Koivun väriset tuolit olivat parhaassa kunnossa ja pääsivätkin heti oston jälkeen käyttöön odottelemaan kunnostamista. Valkoinen tuoli oli myös ihan käyttökelpoisessa kunnossa, joskin istuinosan maalipinta oli lohkeillut melko paljon.


Projekti alkoi tuolien pinnojen irrottamisella. Lähes kaikki tuolien liitokset olivat löystyneet, joten uudelleen liimaus hyvän lopputuloksen saamiseksi oli pakollinen. Hioin myös tuoleja; punaisia tuoleja kaikkein eniten, koivun värisistä ja valkoisesta hioin pinnan "karheaksi" ja tasoitin vanhat maalivalumat ym. Suurimmat kolot ja naarmut paikkasin lakkakitillä.


Merkitsin mielestäni loogisesti kaikki pinnat, jotta tietäisin kunkin pinnan oikean paikan. Pinnojen irroittamisen ja uudelleen kasaamisen välillä vierähti koulu- ja työkiireiden sekä olkapääleikkauksen takia vuosi, eikä minulla enää ollutkaan mitään hajua "loogisista" merkinnöistäni. Isä apunani vietimme useamman tunnin selvittäessä mikä pinna kuuluu mihinkin.. :D


Tässä kuvassa tuoli on hiottu, kolot paikattu, hiottu vielä vähän lisää ja liimattu pinnat takaisin paikoilleen.


Huh huh mikä palapeli olikaan koota nuita punaisia tuoleja, joiden pinnat olivat menneet maitokärrysäilytyksessä täysin sekaisin. Halusin kestävän lopputuloksen, joten kittaamisen ja hiomisen jälkeen pohjamaalasin tuolit. Tuolien maalaukseen käytin puolihimmeää huonekalumaalia, jota sudin tuoleihin kaksi kerrosta peittävän lopputuloksen saamiseksi.


Viime vuoden joulukuun lopussa tuli vihdoinkin valmista! Pelkäsin jo että projektista tulee ikuisuusprojekti, joka ei koskaan valmistu...



Valkoiset tuolit sopivat mielestäni aika hyvin tummaan ruokapöytään. Pinkit istuintyynyt sain isosiskoltani tupaantuliaislahjaksi tänä keväänä. Ihastun päivä päivältä vain enemmän tuoleihin, jotka olen ihan itse kunnostanut täysin mieleisikseni.




DIY: unisieppari

Unisieppari on alunperin intiaanien taikakalu, jonka tarkoituksena on pitää pahat unet loitolla. Unisiepparin verkko suodattaa pahat unet päästäen läpi hyvät unet. Pahat unet tarttuvat verkkoon ja valuvat höyheniä pitkin Äiti Maahan. Olen pitkään katsellut Pinterestistä diy-unisieppariin ideoita ja haaveillut itsetehdystä unisiepparista. Erään uskomuksen mukaan unisieppari toimii ainoastaan silloin, kun se on henkilökohtaisesti tehty juuri tietylle henkilölle.Tänään urakoitiin isosiskon ja hänen ystävänsä kanssa useampi tunti unisieppareiden suunnittelun ja tekemisen parissa. 



Materiaaleina meillä oli mm. eri värisiä ja vahvuisia satiininauhoja, monenlaisia renkaita, helmiä ja höyheniä. Olen säästänyt useamman vuoden ajan paidoista pois leikkaamiani ripustuslenkkejä ihan vain varmuuden vuoksi. Aiemmin olen tehnyt satiinisista lenkeistä haarukkarusetteja, mutta nyt sain nauhavarastojani tyhjemmäksi ihan kunnolla.


Ensiksi päällystin renkaat satiininauhalla. Päällystäminen oli yllättävän helppoa (etenkin kun valitsi mahdollisimman leveän satiininauhan) ja kuumaliimalla nauhan kiinnitys (aloituksessa ja lopetuksessa) onnistui hyvin, eikä nauha purkautunut renkaan ympäriltä. Osa renkaista oli metallisia, joten jännitin luistaako satiininauha renkaan ympärillä, mutta kunhan teki riittävän napakkaa ja tiivistä ei mitään ongelmaa ollut.


Pientä kaaosta havaittavissa.. :D



Tämä pitsinen sieppari on oma oma suosikkini ja pääseekin karkottamaan minun pahoja unia pois. Eurokankaasta löytyneestä pitsiverhokankaasta leikkasin hieman rengasta pienemmän ympyrän, jonka ompelin päällystettyyn renkaaseen valkoisella ompelulangalla kiinni. Siepparista roikkuu satiininauhoja, pitsinauhaa, juuttinarua, helmiä sekä tietysti höyheniä.


Tein ystävilleni lahjaksi tuollaiset pienemmät unisiepparit (halkaisijaltaan 100mm). Verkon punonta oli hauskaa ja nopeaa, voi sitä onnistumisen tunnetta kun sai kerralla verkon näyttämään "oikealta".


Tämä yksilö on hieman karkeampi; itse rengas on suht paksu ja verkon punontaan käytin juuttinarua. Pelkäsin, että lopputulos olisi liian massiivinen ja ronski, mutta mielestäni vaaleat höyhenet keventävät siepparia. 

Unisieppareiden askartelu oli todella mukavaa ja pienillä asioilla, kuten väreillä sai tehtyä aivan keskenään erilaisia sieppareita. Suunnitelmissa olisi tehdä unisieppareita joulumyyjäisin, sekä "varastoon" lahjoiksi.

lauantai 2. elokuuta 2014

DIY kirjekuorilaukku

Tein viime kesänä itselleni ja siskolle Tilda-kankaista kirjekuorilaukut kesän juhliin. Ideoita hain Pinterestistä, mutta kaava ja toteutus on täysin omaa käsialaani.


Vuorikankaana käytin luonnonvalkoista peruspuuvillaa/ lakanakangasta. Lisäksi vahvikkeeksi ompelin vuori- ja päälliskankaan väliin muotoonleikatun palan kankaista pöytätablettia. En ole pitkään aikaan tehnyt tällaista työtä, jossa pitää työvaiheet miettiä itse alusta loppuun. Sainkin useampaan kertaan pyöritellä kankaita ja taisin kerran jopa joutua purkamaan yhden sauman, kun en saanutkaan nurjalta puolelta ommeltuani käännettyä laukkua enää oikeinpäin....

                                           
                                
              
Tilasin netistä nuo painonapit/nepparit, en nyt kyllä muista millään mistä nettikaupasta nuo tilasin. Nepparit kiinnitettiin leikkaamalla kankaaseen pienet reiät, joista nepparin "piikit" työnnettiin kankaan nurjalle puolelle ja ne painettiin alas vastakappaleen päälle. Laitoin vielä nurjalle puolelle vahvistukseksi palat puuvillakangasta. Alussa nuo nepparit oli todella tiukat ja jännitin kestääkö kangas hajoamatta, mutta käytössä nuo nepparit ovat sen verran löystyneet, että voi aivan huoletta aukoa laukkua.





Valmiista laukuista tuli juuri sellaiset, kuin olin päässäni suunnitellut. Samantyylinen laukku olisi hauska toteuttaa esimerkiksi tekonahkasta/ mustasta markiisikankaasta tekonahkaisin yksityiskohdin. 


perjantai 28. maaliskuuta 2014

Vaaleanpunaiset piirakkasukat

Reilu viikko sitten aloittamani piirakkasukat sain valmiiksi jo useampi päivä sitten, mutta vasta eilen sain aikaiseksi höyrytettyä ja pääteltyä ne. Vastaavat sukat luonnonvalkoisena ovat olleet niin tehokäytössä parin (?) vuoden ajan, että ne saavat hyvin käytössään palvelleina siirtyä metsä- ja notskikäyttöön. Olen ihmetellyt, miten luonnonvalkoiset yksilöt ovat kestäneet lähes jokapäiväisessä käytössä ilman ainoatakaan reikää tai hiutumaa. Toki sukissa on vahvistetut kantapäät, mutta niin on myös niissä sukissa, joissa käyttö jää lyhyempään reikiintymisen vuoksi.. 

Piirakkasukkien malli on minulle hyvin mieleinen ja istuu jalkaani hyvin. Varren teen itselleni melko lyhyenä;  vain kolme mallikertaa ennen kantapäätä. Sukat on lähes yhtä helppo tehdä kuin niin sanotut perussukat seiskaveikasta, mutta silti lopputuloksena on sukassa kaunista pitsikuviota. Vähän arkisemmissa juhlissa (joissa en käytä sisäkenkiä) mekon kaveriksi jalkoihini päätyy usein piirakkasukat.










maanantai 17. maaliskuuta 2014

Kodin sisustusta

Muutin helmikuun alusta takaisin Ouluun, jossa asuin lukioajan. Uusi asuntoni sijaitsee useamman kilometrin päässä keskustasta, hyvien linja-autoyhteyksien varrella kuitenkin. Asuin aiemmin Rovaniemen keskustassa, jossa kolmannen kerroksen asuntoon kuuluivat mm. iloisten ihmisten laulut ulkoa jalkakäytävältä. Lisäksi hermojani kiristi jokailtainen kortteliralli asuintalomme ohi. Joillain autoilla oli tapana vielä töötätä ajaessaan toisiaan vastaan.. Uutta asuntoa etsiessäni yksi kriteereistä olikin muutaman kilometrin etäisyys keskustaan. Olen vieläkin aivan innoissani siitä, että kotini ikkunoista näkyy pieni metsä! :)

Muita ihania asioita uudessa kodissani on erillinen keittiö, keittiön valkoiset puiset kaapinovet, vaatehuone, iiiiiso kylpyhuone ja se, ettei ikkunoista tosiaankaan näy muihin taloihin!

Sisustusjutut on vielä hieman kesken. Koska olen asunnossa vuokralla, en aivan vapaita käsiä saa kodin laittamiseksi oman näköisekseni. Onneksi asunto on siisti ja seinä- sekä lattiapinnat ovat melko vasta uusittu. Kuitenkin on paljon millä pystyn itse asunnon ilmettä muuttamaan. Vielä pitäisi ainakin ommella uudet sisustustyynynpäälliset, päättää taulujen ja peilin paikat sekä kiinnittää ne sekä joko löytää jostain/ ommella jenkkisänkyyni runkopatjansuojus. 



1. Yöpöydällä oleva pupuyövalo on aivan supersöpö.  2. <3  3. Oikeanpuoleinen purkki joululahja oulun "varavanhemmiltani".  4. Television alla oleva lipasto on täyttä rakkautta!

Yllä olevassa kollaasissa muutamia lempparikohtia uudesta kodista. Kunhan saan sisustusjutut valmiiksi niin teen laajemman kotipostauksen, jossa esittelen 34neliön yksiöni. :)

Keskeneräisiä neuletöitä

Olen melkolailla kuukauden päivät ollut sairaslomalla ja joutunut hengailemaan sairaalassakin useampaan otteeseen. Toissapäivänä kävin hakemassa prismasta hieman lankaa ja sukkapuikot. Nyt menee edes hieman joutuisammin päivät täällä sairaalassa, kun on kaksi neuletyötäkin kesken. 




1. Varmaan kymmenennet piirakkasukat työn alla. Itselle piirakkasukat teen aina lyhyellä varrella, muille teen yleensä puoleen pohkeeseen ylettyvän varren. Ohje on Novitan sukkalehdestä.  Olen ennen vihannut vaaleanpunaista ja pinkkiä, mutta jostain syystä nyt olen aivan ihastunut pinkkiin niin vaatteissa kuin sisustuksessakin..

2. Novitan nettisivuilta löysin hauskan ohjeen tossuihin, jotka neulotaan kaksinkertaisesta Tennesseestä. Tossujen malli miellyttää minua erittäin paljon, en nimittäin pahemmin varsista sukissa tai tossuissa välitä. Tossut ovat ns. avokasmalliset.



torstai 23. tammikuuta 2014

Kandeeratut eli sokeroidut ruusun terälehdet

Ohje näihin kandeerattuihin ruusun terälehtiin löysimme siskoni Kinuskikissa leipoo -kirjasta. Me taisimme ostaa reilun kaupan/ luomuruusuja siinä toivossa, että niissä olisi hiukan vähemmän torjunta- ym. aineita.. 

 

Sokerointia varten otimme ruusuista vain uloimpia terälehtiä ja näin maljakkoonkin jäi nätti kimppu ruusuja. :)


Olimme hieman viime tingassa näiden kanssa, joten kuivatimme terälehdet uunissa ja ne ehtivätkin kovettua ennen juhlien alkua!


Valmiista terälehdistä tuli kauniita ja minun mielestä myös herkullisia (johtuisikohan siitä, että terälehdet olivat kuorrutettu sokerilla...? ;))!

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Ilmapallokortti

Lähes joka ilta ennen nukkumaan menoani selailen Pinterestissä kaikkia DIY-ideoita. Sieltä olen tämänkin kortti-idean löytänyt. Kortin tekaisin ollessani reissussa, joten askartelutarvikkeet olivat hiukan rajalliset. Ilmapallot olisin tehnyt mieluiten kartongista/ värillisestä paperista, eikä ompelulanka ollut paras mahdollinen materiaali ilmapallojen naruiksi. 



Idea kumminkin oli ihan toteuttamisen arvoinen, mutta vaatii uusintakokeilun paremmilla materiaaleilla.