Joulu

Ihana Joulu... Kuukauden päivät joulukuusi ehti luoda tunnelmaa, kun se loppiaisena pakattiin laatikkoon odottelemaan seuraavaa joulua.

Joka vuosi paketoin lahjat jollain tietyllä teemalla. Vuosi sitten jouluna askartelin itse ruskeasta paperista putsipaperikoristeiset pussit kaikille lahjoille, joihin kaikkiin leimasin saajien ja antajien nimet. Viime vuoden paketit löytyy täältä. 

Viime jouluna paketointi pysyi melko simppelinä ja nopeaa toteutettavana. Kaikki lahjat saivat ylleen kultaisen kääreen ja valkoharmaata perinteistä joulunarua. Pakettikortteina toimi värinaailmaltaan valko-harmaa-kultaiset Dermosililta tilatut pakettitarrat.

  

Kultaista lahjapaperia sai metsästää ihan urakalla ja eniten aikaa näissä paketeissa varmasti menikin kultaisen lahjapaperin etsintään. Mietin, että mihin ovat kadonneet yksiväriset lahjapaperit kaupoista. Kuviollisia papereita löytyi niin perinteisillä kuoseilla kuin pinnalla olevilla Frozen ja Ryhmä Hau -kuvioituinakin. 

Tämän joulun paketit olivat kyllä ihanan näköisiä, vaikka varsinaista jujua niistä ei tänä vuonna löydykään. Saa nähdä mitä sitä ensi jouluksi keksii.

Toivottavasti Sinunkin joulusi oli ihanan tunnelmallinen. Vaikka joulu onkin virallisesti jo ohi tältä erää, niin onneksi on vielä talvea jäljellä ja voi pitää vielä talvikoristeet esillä, kun joulunpunaiset koristeet ja tontut on jo varastoon pakattu..

DIY vaunuverho

Tein lähipiiriin pian syntyvälle vauvalle tulevan äidin pyynnöstä vaunujen kuomuun kiinnitettävän vaunuverhon. Sain äidin ostaman pehmoisen lintukuvioisen collegekankaan, josta vaunuverhoa toivottiin. Kankaan menekki riippuu täysin siitä kuinka korkean vaunuverhon haluaa olevan (+kankaan kutistumisvara). Itselläni oli 70cm pala täysleveää kangasta. Tämä riitti 60cm korkeaan vaunuverhoon.

  Lastentarvikeliikkeestä löytyi monitoimirenkaita, joilla verho kiinnitetään kuomuun. Renkaita löytyi monessa eri värissä ja niitä myydään yksittäin mielestäni suht edulliseen kappalehintaan. 5 kappaletta maksoi alle 5 euroa, tarkkaa hintaa en muista. Lisäksi käytin kiinnisilitettävää tukikangasta vahvistukseksi verhon yläosaan. Sirkkarenkaat ovat Prymin (halkaisija 8mm) ja paketissa tuli mukana kiinnitystyökalu. Näiden tarvikkeiden lisäksi tarvit sanomalehteä + tussin, sakset, ompelukoneen + kankaaseen sopivan langan, silitysraudan- ja laudan sekä vasaran sirkkarenkaiden kiinnitykseen, jos kiinnität ne pakkauksessa mukana tulevalla työkalulla.



Ensin piirsin kuomun kaavan sanomalehdelle kuomun sisäreunaa mukaillen. Kaavan piirtäminen oli hieman haasteellista ja tarvitsin pari apukättä pitämään sanomalehteä kohdillaan piirtäessäni. Vasta jälkikäteen tajusin, että olisin voinut taittaa vaunun kuomun alas ja piirtää kaavan vaakatasossa. Kaavan piirettyäni mallasin sitä vielä kuomuun. Itse pääsin vaunujen luo, joihin verhon tein ja pystyin tekemään sen täsyin kuomun mittojen mukaan. Jos teet vaunuverhon lahjaksi etkä pääse mittailemaan, kannattaa huomioida että esimerkiksi Emmaljungan vaunuissa on monia muita vaunuja leveämpi kuomu.

Näin netissä monia vaunuverhoja, joiden molempiin sivusaumoihin oli ommeltu solmimisnarut, jolloin verhon voisi halutessaan kesällä solmia ilmavasti työntöaisaan, sen toimiessa kuitenkin aurinkosuojana. Itse en tehnyt vaunuverhoon solmimisnaruja.

Itse en ainakaan onnistunut piirtämään symmetristä kaavaa, joten leikkasin kankaat taitteella kuomun muotoon paremmin istuvan kaavanpuoliskon mukaan. Leikatessa lisäsin vajaan sentin saumavarat.

Vaunuverhoon leikkasin kaksi samanlaista kappaletta. Halutessaan verhosta voi tehdä kaksipuolisen, jolloin toinen kappaleista leikataan eri kankaasta.

Vaunuverhon kiinnitys kuomuun tuli viidellä renkaalla. Mittasin kaarevan osan keskikohdan ja merkkasin kankaaseen tasaisin välein kohdat renkaille. Renkaat sijoitin verhon kaarevaan osaan. Leikkasin ensin tukikankaasta pienet n.2,5cmx2,5cm palat, jotka silitin merkitsemiini kohtiin. Silitin tukikangaspalat molempiin kappaleisiin. Tukikankaiden tarkoituksena on vahvistaa kohdat, joihin sirkkarenkaat tulevat, ettei kangas pääse venymään ja joudu liian koville.

Lisäksi halusin välttää mahdollisen lörpötyksen valmiissa verhossa ja silitin etukappaleen (jos teet kaksipuolisen, niin riittää tämä tukikangas vain toiseen kappaleeseen) kaarevaan osaan vielä tukikankaan.

Seuraavassa vaiheessa neulasin kappaleet oikeat puolet vastakkain ja ompelin kappaleet suoralla ompeleella yhteen jättäen alareunaan kääntöaukon,

Käänsin työn oikein päin ja silitin saumat mahdollisimman auki. Neulasin vielä reunojen tikkausta varten verhon reunoista, jotta saumat pysyvät ommellessa mahdollisimman auki. Tikkasin reunat noin pulen sentin päästä reunasta. Samalla kääntöaukko kiinnittyi. Tikkaamisen jälkeen vaunuverhon reunat näyttivät aaltoilevilta, mutta silitysraudalla höyryttäminen sai reunat oikenemaan.

Merkkasin pienet ruksit kynällä sirkkarenkaiden keskikohtiin. Tässä vaunuverhossa sirkkarenkaiden keskikohta tuli 1,8cm:n päähän reunasta.

Sirkkarengaspaketin mukana tulevassa työkalussa on leuat myös kangaspalan poisleikkaamista varten. Kaksin kertainen collegekangas + kolminkertainen tukikangas olivat työkalulle liian kova pala leuoille, enkä saanut reikää edes kovalla vasaralla hakkaamisella aikaan. Päädyin tekemään reiät terävillä ompelusaksilla. Leikkasin rei`istä mahdollisimman pienet ja venytin reiän sirkkarenkaan korkeamman kaulusosan ympärille. Leikkasin saksilla pienen ruksin, jonka jälkeen leikkasin ruksin leikkaamisesta syntyneet neljä kolmiomaista palaa pois.

Sirkkarenkaita kiinnittäessä alas laitetaan valkoinen muovinen leika ja ylös metallinen pallomainen leuka.

Alemman leuan päälle tulee sirkkarenkaan korkeampi kaulusmainen osa. Huomaa että tästä tulee sirkkarenkaan ns. oikea puoli. Eli kiinnittäessäsi sirkkarenkaita, laita tuleva oikea puoli alaleukaa vasten.

Yläleukaan taas puolestaan tulee sirkkarenkaan rinkulaosa terävämmät kourumaiset reunat kangasta vasten. Kuvassa kyseinen puoli siis ylöspäin.

Reiän tehtyäni pingotin sen kaulusosan ympärille. Tässä vaiheessa on siis vaunuverhon nurja puoli ylöspäin. Saksilla leikkaamalla rei`istä tuli huomattavasti pienemmät, kuin työkalulla tehdyt olisivat olleet, mutta sain hyvin kevyesti venyttämällä reiän kaulusosan ympärille. Jostain luin että liian iso reikä voisi saada valmiissa työssä käytön myötä reiän irvistämään sirkkarenkaan ulkopuolella. Päädyin siis tekemään tätä peläten pienimmät mahdolliset reitä, joiden sisään sain kauluosan pingotettua.

Seuraavaksi laitoin asennustyökalun alaleuan uriin kaulusosan ja päälle rinkulaosan kourumainen puoli kangasta vasten. Taitoin asennustyökalun yläleuan sirkkarenkaan reiän päälle ja paukuttelin vasaralla hyvän tovin leukojen kohdalta, jotta sirkkarengas varmasti kiinnittyy kunnolla.

Kaikki renkaat kiinnitetty! Mielestäni sirkkarenkaat näyttävät molemmilta puolilta yhtä siisteiltä ja näin ollen vaunuverhon käyttö molemmin puolin on mahdollista. Toki keskenään puolet näyttävät hieman eriltä, mutta kumpikaan ei ole mielestäni selkeästi nurja puoli. Jouduin itseasiassa soittamaan serkulleni ja kysymään, kumpi on ostetussa vaunuverhossa se oikea puoli...

Lopuksi vain renkaiden pujotus sirkkarenkaisiin.

Ja valmista tuli! Vaunuverho sopii mielestäni ihanasta väritykseltään tummanruskeisiin vaunuihin.

Olen niin ylpeä onnistuttuani kiinnittämään elämäni ensimmäiset sirkkarenkaat! Nyt pitää vain toivoa, että lähipiiriin tulisi lisää pieniä, joille pääsisin vaunuverhon tekemään.

Virkattu kori

Välillä tarvii aivot narikkaan -käsityön jota tehdessään voi samalla katsoa televisiota tai jutella.  Ostin jo syksyllä Prismasta Kaupunkilangan Sisäpiha-kudetta. Yksi 500g:n kerä/ rulla maksoi muistaakseni jotain vitosen luokkaa, mielestäni siis varsin edullinen. Kuteen ostopäätökseen vaikutti väri, joka oli täydellisen sävyinen ihan pikkuisen koralliin taittava vanha roosa sekä edullinen hinta. Ensimmäisessä kuvassa näkyy parhaiten kuteen todellinen sävy.

 Ilahduin positiivisesti luettuani trikookuteen vyötteestä, että Sisäpiha on valmistettu vaateteollisuuden ylijäämäpaloista. Ihan mahtavaa, että marketista saa kierrätysmateriaalista valmistettua kudetta näin edullisesti. Kaupungilangan nettisivuilla muistutetaan, että kyseessä on hukkapaloista valmistettu tuote ja sävyt voivat vaihdella reilustikin, joten on suositeltavaa ostaa kerralla yhteen työhön tarvittava määrä kudetta. 

Tein korin pohjaksi ympyrän kiinteillä silmukoilla kerros kerrallaan. Reunoja aloittaessani virkkasin ensimmäisen kerroksen vain takareunoihin kiinteitä silmukoita virkaten, jonka jälkeen jatkoin korin reunaa spiraalina virkaten edelleen kiinteillä silmukoilla. Halusin jonkin pienen jujun koriin ja löysinkin ihanan korin reunuksen Lankavalta. Esteri-korin pitsireunassa on ohjeessa kaksi kerrosta, mutta yllättäen kuteeni ei riittänyt kuin ensimmäiseen kerrokseen...kuinkas muutenkaan! Virkkasin korin siskolleni ja hänen mielestään kori oli hyvä noinkin, joten sellaiseksi se sitten jäi...

Kude oli aivan ihanan pehmeää trikoota ja sen virkkaaminen oli kevyempää kuin esimerkiksi ontelokuteesta virkkaaminen, joka on mielestäni paljon jäykempää.

Tämä väri on vaan jotain niin täydellistä, melkein teki tiukkaa luopua korista....

Noh, hauskahan siitä tuli noinkin. Onpahan jotain muuta, kuin pelkkä tasainen reuna. Täytyy tutustua myös muihin Kaupungilangan tuotteisiin ja ehkä myös virkata itselle Sisäpihasta Esteri-kori, jossa on pitsireunan molemmat kerrokset!

Kirjoneulelapasia

Ei voi muuta sanoa, kuin että kylläpä se aika rientää... Blogissa on ollut hiljaiseloa melkein puolen vuoden ajan. Paljon on kaikenlaisia käsitöitä tullut sinä aikana kuitenkin tehtyä ja jopa kuvattuakin. Aloitin syksyllä uudessa työpaikassa, uudella paikkakunnalla ja työnkuvakin oli aiemmasta poikkeava. Syksy ja alkutalvi on mennyt siis aika lailla töitä puurtaessa. Nyt tartuin itseäni vihdoin niskasta kiinni ja naputtelen luonnoksissa olevat postaukset valmiiksi ja esittelen mitä kaikkea sitä syksyn aikana saatiinkaan aikaan!

Nämä kirjoneulelapaset ovat vuoden takaisen joulun lahjat siskoni avomiehelle ja äidilleni. Siskolleni tein muutama vuosi sitten tällaiset kirjoneulelapaset, joita sekä äitini sekä siskoni avomies ovat katselleet ja vihjailleet että heillekin kelpaisivat samanlaiset,, Vuonna 2015 jouluna kaikille lähimmille neuloin joko sukkia tai lapasia lahjaksi. Tänä vuonna mentiinkin sitten enemmän ompelupainotteisesti!

Mustaharmaat kirjoneulelapaset ovat Yhteishyvän ohjetta mukaillen tehdyt. Kämmenselän kuvio on ohjeen mukaan tehty, joskin jouduin mallia muokkaamaan, jotta lapasista sain riittävän isot parimetrisen miehen käsiin. Kämmenpuolella on samanlaista ruutukuviota, kuin alla olevissakin lapasissa.

Harmaavihreät lapaset tein äidilleni. Nämä on tehty samalla ohjeella, kuin siskonikin lapaset. Taisin äidin toiveesta muistaakseni muokata resoria hieman lyhyemmäksi ja tekemällä alkuun omaa sävellystä kirjoneuleeseen.

Kirjoneule ei enää ole mikään inhokkitekniikka, mutta kyllä noiden kahtien lapasten jälkeen tuntui, että ei hetkeen kiitos.... Ihanaa kirjoneuleessa on nähdä, kuinka kuvio muodostuu joka puikon jälkeen. Saa nähdä millloin seuraavan kerran päädyn taas kirjoneuleen pariin..